kuin kedon kukka....

Hei!

Ensimmäistä adventtia
vietämme tänään.
Nyt tuntui ajankohtaiselta
aivan hetkeksi palata
syyskesään.
Jumalan huolenpidosta minua
muistuttavat nämä kuvat.
Elämässä tulee joskus tilanteita
joihin emme ole varautuneet.
Silloin lohduttaa tieto
Jumalan yli ymmärryksen käyvästä
huolenpidosta ja lohdutuksesta.

"Katsokaa kedon kukkia,kuinka ne nousevat maasta:eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää.Kun Jumala tuolla tavoin pukee ruohon,joka tänään kasvaa kedolla ja huomenna joutuu uuniin,niin paljon ennemmin hän teistä huolehtii,te vähäuskoiset ! Älkää siis murehtiko,mitä söisitte,tai mitä joisitte,tai millä itsenne vaatetatte. Älkää sitä etsikö. Tätä kaikkea maailman ihmiset tavoittelevat. Teidän Isänne tietää kyllä,että te sitä tarvitsette. Etsikää ensin Hänen valtakuntaansa ja vanhurskasta tahtoaan,niin te saatte myös kaiken tämän."

Ote: Luukas 12

Valokuvat otin tätini puutarhapalstalta Espoon Suomenojalta

Arjen aalloilla...

Kukkeliskuu...

Viimeaikoina olen näprännyt paljon paperinarua kivoja lyhtyjä varten. Se onkin aikamoista hommaa se. Lisäksi kävin kivassa porilaisessa puodissa, jossa myydään matonkuteita ja nanson poistotekstiilejä. Onneksi sain itseni pidettyä aisoissa ja ostin vain yhden (1!) kankaan myssyä varten. Se oli musta trikoo missä oli harmaita shakkinappuloita.
Joskus tuntuu, että käsillä näpertelyssä on sellainen rauhoittava ja terapeuttinen ulottuvuus. Se on hyvä koska elämässä sattuu ja tapahtuu monenlaisia asioita. Muutosten keskellä tuttu ja turvallinen käsityönteko luo sellaista jatkuvuuden tunnetta....
Löysin muuten meidän nukkekotiin kivat veskikalusteet aikas edullisesti. Täytyisi siitäkin saada kuvia tänne.....

Ylhäällä muuten kuva meidän topakasta kanista, Leosta. Nyt se lusmuaa veskissä pöntön takana. On tykästynyt siihen paikkaan. Mikä siellä mahtaa kiehtoa???

hiljaista ollut

Heippa ystäväiset!

Olen tosi pahoillani, etten ole jaksanut enkä ehtinyt viimeaikoina päivittää tätä blogiani. Olen ollut aikas saamaton ja kiireinen. Tänään onneksi tuli kirkkokaffeilla puhetta blogin päivittämisestä, ja niinpä sitä sitten tässä ollaan. Asia muuten itseasiassa oli niin, että unohdin, miten tänne saa uusia tekstejä. Onneksi Diina muistutti minua netin käytöstä! Kiitän!
Aivan pursuan uusia askartelu ja käsityö-ideoita. Jipii. Sormet aivan syyhyävät, että pääsen tekemään. Aah! Kävin ostamassa liisterijauhoa ja paperinarua.....saatte toivottavasti lähipäivinä nähä mitä niistä syntyy....

T:Nukka

ps. Isin haltuu